Teuvo Kuu-Karkku

Suomen maahanmuuttopolitiikka

Vaikka suurin osa maamme kansasta suhtautuu varsin kriittisesti maahanmuuttopolitiikkaan, se ei ole johtanut toivottuihin parannuksiin, kun poliittista tahtoa ei ole löytynyt, vaikka asiasta on saatavissa laajaa tutkimustietoa. Afrikan ja Lähi-idän humanitaariset maahanmuuttajat vaikuttavat negatiivisesti maamme julkiselle taloudelle ja olemassa olevat kulttuurierot aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta ja ristiriitoja. Ihmiset ovat kautta aikojen vaeltaneet uusille asuinalueille, mutta koskaan nuo alueet eivät ole olleet asumattomia. Hyvinä esimerkkeinä ovat Amerikat ja Australia. Noilla alueilla on aina jouduttu konflikteihin alkuperäisen väestön kanssa. Eurooppa koki ensimmäisen kansainvaelluksen vuosina 380 – 550, jolloin monet kansat etsivät Euroopasta uusia asuinalueita. Tuolloin sekasortoiset ajat johtivat Rooman valtakunnan romahtamiseen. sopii myös pitää mielessä, miten Amerikoissa maahanmuuttajat syrjäyttivät alkuperäisväestön muutamassa vuosisadassa. Eurooppalaisten matala syntyvyys ja Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton laajuus ovat luoneet pohjan kansainvaellusten kaltaiselle ilmiölle. Ennen väistämätöntä väestönvaihdosta tapahtuu monenlaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Pääosin voidaan sanoa, että humanitaarisen maahanmuuton vaikutukset maamme taloudelle ovat tappiolliset. Tällä hetkellä myös pääosa tänne tulevista maahanmuuttajista tulee tänne humanitaarisista syistä. Humanitaarisen maahanmuuton määrään voidaan haluttaessa puuttua turvapaikkajärjestelmään tehtävillä muutoksilla ja perheenyhdistämiseen tehtävillä lainmuutoksilla. EU:ssa käytössä oleva termi ”taakanjako” myös viittaa siihen, että humanitaarinen maahanmuutto nähdään kuluja aiheuttavana tekijänä. Maahan muuttavien kansallisuuksien vaikutukset maan taloudelle ovat osoittautuneet negatiiviseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mitattuna. ”Huoltosuhde” termin käyttö aiheuttaa usein sekaannusta, koska se voidaan jakaa väestölliseen ja taloudelliseen. Mikäli maahanmuuttaja on työiässä oleva henkilö, hän parantaa väestöllistä huoltosuhdetta lisäämällä työikäisten määrää verrattuna lasten ja vanhusten määrään. Humanitaarinen maahanmuutto kuitenkin heikentää taloudellista huoltosuhdetta, mikä johtuu maahanmuuttajien heikosta työllistymisestä ja siitä, että muuttajilla on yleensä enemmän lapsia. Media myös omalta osaltaan, tietoisesti tai tietämättään, johtaa harhaan, esim. maan valtalehti Helsingin Sanomat julkaisi 13.6.2013 artikkelin otsikolla ”Raportti: maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta”, summalla joka vastaa 0,16 prosenttia BKT:sta. Suomen osalta esitetty luku + 0,16 ei kuitenkaan ole informatiivinen, sillä se ei pidä sisällään maahanmuuttajien käyttämiä kollektiivisia palveluja. Mikäli mukaan oli laskettu myös kollektiiviset palvelut, pois lukien maanpuolustus, maahanmuuttajien nettovaikutus oli – 0,13 osaa BKT:sta. Kaikesta huolimatta Elinkeinoelämän valtuuskunta haluaisi kuitenkin tuplata maahanmuuton. EVA:n analyysin lähtöoletuksiin kuului, että työikäisen väestön määrän kasvu lisäisi työvoiman kysyntää ja että maahanmuuttajat on helpompi työllistää kuin suomalaiset pitkäaikaistyöttömät. Analyysissä maahanmuuttajien määrä vuodessa tulisi olla 34 000henkeä, jotta työikäisen väestön määrä saataisiin kasvamaan väestön ikääntyessä. Samalla kuitenkin analyysin tekijät totesivat maahanmuuttajien työllisyysasteen olevan 50 prosenttia, kun se koko väestöllä on 69 prosenttia. samalla maahanmuuttajien työttömyysasteen olevan 25 prosenttia, kun muun väestön keskuudessa työttömyysaste on 12 prosenttia. Muista tutkimuksista, joissa käsitellään humanitaaristen maahanmuuttajien negatiivista vaikutusta kansantaloudelle on vuonna 2015 julkaistu Suomen Perusta –ajatuspajan tutkimus Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Maahanmuuttajien julkiselle taloudelle aiheuttamat vaikutukset saadaan selville vähentämällä ryhmän maksamista veroista saadut tulonsiirrot ja käytettyjen julkisten palveluiden aiheuttamat menot. Negatiivisimmat vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ovat Somaliasta ja Irakista tulleilla muuttajilla. Vuosittainen nettovaikutus on kolmestatoistatuhannesta neljääntoistatuhanteen euroon negatiivinen. Maahanmuuttajat ja työllisyys. Humanitaariset maahanmuuttajat työllistyvät heikosti ja heikentävät samalla julkisen talouden tasapainoa käyttämällä enemmän palveluita ja saamalla enemmän tulonsiirtoja, kuin maksavat veroja. Esimerkiksi vuonna 2011 irakilaisten ja somalien työllisyysaste oli 23 %, kun se koko väestön osalta oli tuolloin 68 %. Maassa tuolloin jo parikymmentä vuotta asuneiden irakilaisten työllisyystilanne oli 43 % ja somalien 37 %. Tilastojen mukaan humanitaaristen muuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole onnistunut hyvin edes pitkiä aikoja Suomessa asuneiden osalta. Maahanmuutto ja maahanmuuttotaustaisen väestön määrän kasvu johtaa pidemmällä aikavälillä väestönvaihdokseen, kun kantaväestö jää vähemmistöksi alue alueelta. Monikulttuurisuus häviää vähitellen yhteiskunnan sisäisen luottamuksen, kun kulttuurisen diversiteetin kasvu rikkoo yhteiskunnan sisäisen luottamuksen. Tutkimusten mukaan monietnisyys vähentää luottamusta muihin ihmisiin ja vähentää vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Edvard Miguelin tutkimus paljastaa, miten monietnisyys vaikuttaa Keniassa kyläkaivojen ylläpitoon. Huonoimmin yhteistyö kyläkaivojen ylläpidon suhteen sujuu silloin, mitä useampia heimoja kylässä asuu. Ryhmän sisäistä solidaarisuutta lisää etnisyys ja uskonto, josta seuraa, että solidaarisuus vähenee muiden ryhmien jäseniin ja koko yhteiskuntaan. Väestöryhmät eriytyvät toisistaan. Kantaväestöön kuuluvat muuttavat pois alueilta, joilla maahanmuuttajaväestön osuus kasvaa. Hyvin usein ongelmat kärjistyvät edelleen siihen pisteeseen, että ambulanssit ja palokunta eivät mene näille alueille ilman poliisisuojelua. Monikulttuurisuuteen liittyy myös hyvin vahvasti rikollisuuden kasvu, sillä maahanmuuttajien heikompi sosioekonominen asema lisää rikollisuuden riskiä. Monikulttuurisuus voi olla myös turvallisuuspoliittinen riski eikä aina kaksoiskansalaisuuden omaavien taholta. Euroopan kaupunkien kasvava islamilaistaustainen väestö ei aina osoita lojaalisuutta vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Etnisyys ja uskonnolliset ristiriidat ovat yleisimpiä konfliktien syitä maailmassa. Ulkovaltojen vaatimus Syyrian yhtenäisyydestä ei edistä rauhaa, vaan vain pitkittää sotaa, koska eri ryhmittymien välillä ei ole keskinäistä luottamusta. Länsimaissa on yhä edelleen monikulttuurisuutta ihannoiva maailmankuva. Voisi melkein ottaa esimerkin Jesajan kirjasta. "Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa.” Jes. 11:6-10. Aivan kuin Eurooppaan haluttaisiin luoda monikulttuurinen ihanneyhteiskunta. Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto koostuu pääosin muslimeista, jotka myös eurooppaan saapuessaan haluavat pitää kiinni omasta kulttuuristaan, vaikka eivät olisi poliittisen islamin kannattajia. Toisaalta islamissa ei voida erottaa uskontoa ja politiikkaa toisistaan, joten alttius radikalisoitumaan voi tapahtua myöhemmin. Uskontoa on saanut Euroopassa kritisoida jo 1700-luvulta asti. Islamin kasvu on kuitenkin tuonut ristiriidan eurooppalaiseen sananvapausperinteen ja islamilaisen käsityksen välille johtuen islamin koraanikäsityksestä. koska kristitty sivilisaatio on maallistunut, moni odottaa samoin tapahtuvan islamissa. tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman muutosta koraanikäsityksessä. Otan muutaman esimerkin. Koraani ei ole mikä tahansa kirja, vaan taivaallisen Koraanin maanpäällinen heijastus, siksi aito Koraani on aina arabiankielinen. Tällaisen taivaallisen kirjan inhimillinen tulkinta olisi pyhäinhäväistys, sillä Koraanin Sana on pyhä ja muuttumaton. Toive muslimien maallistumisesta on tosiasiassa myös historiaton. Nobelisti M. Friedmanin mukaan hyvinvointivaltio ja hallitsematon maahanmuutto johtavat hyvinvointivaltion tuhoon, koska maahanmuuttajia riittää siihen asti, kunnes järjestelmän kantokyky loppuu. Yhteiskunnassamme on kuitenkin tällä hetkellä halu karsia kaikkien sosiaalimenoja eikä nostaa veroja tai ottaa lisää velkaa. Tästä politiikasta kärsii köyhä kantaväestö, joka on tahtomattaan joutunut humanitaarisen maahanmuuton maksumieheksi. Toisaalta elinkeinoelämä suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon, koska se halventaa työn hintaa ja lisää joustoja, näin sijoittajille voidaan jakaa enemmän osinkoja. Sijoittajille on myös tullut maahanmuutosta uusia tulonhankkimiskeinoja, kun valtio maksaa vakkapa pakolaisten majoittajille ylläpidon.

Tehty mukaellen Maahanmuuttokriitikon käsikirjaa ja omia ajatuksia sekaan pannen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kappalejako helpottaisi lukemista.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Juu. Tuollasta litaniaa ei viitsi lähteä lukemaan, vaikka aihe olikin kiinnostava. Sama se onko ne kappalejaot kieliopillisesti oikeassa paikassa, kunhan välejä on edes siellä täällä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

En minäkään sitä lukenut.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #3

Jäi lukematta. Toivottavasti Teuvo muokkaa tekstiään luettavampaan muotoon.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Luin, puhelimella ei niin paha kun rivit on lyhyitä.

Ihan asiaa, mutta ei mitään varsinaisesti uutta. Toisaalta ei tätä ta muitakaan kirjoituksia kuitenkaan lue sellaiset henkilöt joiden pitäisi. Kuplia on niin vaikea puhkaista.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mä luin. Mitä pitäisi oppia?

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

#6 Muslimien tunkeutumissa Eurooppaan on kysymys saada oikeus asettua omaa yhteiskuntaa vauraampaan valtioon nauttimaan sen vuosikymmeniä rakentamasta hyvinvoinnista, johon muslimeilla ei ole mitään oikeutta mistään syystä. Heidän maallinen Paratiisinsa on länsimainen oleskeluyhteiskunta, jossa saa elää toisten tarpeista ja oikeuksista piittaamatta {banaali, mutta asian selkeästi ilmaiseva on sanonta ”elää kuin oikeauskoiset miehet paratiisin ulkoilma bordellissa”}.
Eurooppa sen enempää kuin Suomikaan ei ole Locken mukaisessa luonnontilassa, johon voi astella {valitettavasti voi} ja ottaa kaikki ”luonnonantimet ” käyttöönsä, koska ne eivät ole kenenkään omistuksessa. Tätähän Nasima Razmyar tarkoitti: ”Suomi ei ole kenenkään omistama.” Nasiman käytännöllisen filosofian opiskelu on päättynyt juuri ennen kun käsiteltiin omaisuuden perusteita. Omaisuus perustuu alkuperäiseen haltuunottoon ja haltuun otetun aineksen muokkaamiseen. Näin syntyy omistusoikeus. Siinä sinulle Taru oppia.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Jos ymmärsi nuo asiat jo ennestään, niin eihän tuossa mitään uutta tullut. Tekstissä on ihan hyviä pointteja, jotka jäävät täysin huomaamatta useimmilta, koska kappalejako puuttuu.

Jos taas on joitakin esitettyjä asioita vastaan, niin kannattaa esittää oma mielipide miksi ei ole samaa mieltä tietyn kohdan kanssa. Siten syntyy keskustelua, ja keskustelun seuraajat voivat valita mihin suuntaan kallistuvat.

Toimituksen poiminnat